Kosmetiikan vastuullinen valmistaminen pähkinänkuoressa

Mitä valmistajan tulisi tietää kosmettiikkalainsäädännöstä? Mitä kaikkea kosmetiikan valmistajalta edellytetään? Mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon, jos haluaa myydä itse valmistamaansa kosmetiikkaa?




AJANKOHTAISET TEEMAT LÖYDÄT OSIOSTA NÄKÖKULMIA VALMISTAJILLE



TUOTEKEHITYS & RAAKA-AINEIDEN VALINTA


Turvallinen tuote koostuu turvallisista raaka-aineista. Valmistajan pitää huomioida formulan suunnittelussa myös turvallisuusnäkökohdat.

Turvallinen kosmetiikkatuote koostuu turvallisista raaka-aineista. Siksi joidenkin raaka-aineiden käyttö on kielletty kokonaan, ja joidenkin raaka-aineiden käyttöä on rajattu soveltuviin pitoisuuksiin, niitä saa käyttää vain tietyn tyyppisissä tuotteissa tai niitä ei saa käyttää tietyn tyyppisissä tuotteissa, niitä ei saa käyttää tietyillä kuluttajaryhmillä (useimmiten lapsille tarkoitetuissa tuotteissa), tai raaka-aineille on niiden laatuun ja puhtauteen liittyviä erityisiä rajoituksia. Valmistajien suosituksia kannattaa noudattaa. Lisäksi tiedot kannattaa itse tarkastaa esimerkiksi EU:n CosIng-tietokannasta. Hyvä turvallisuusarvioija osaa aina auttaa oikeiden pitoisuuksien valinnassa, ja turvallisuusarvioon voikin olla yhteydessä jo tuotekehitysvaiheessa. 






KOSMETIIKKATUOTTEEN TESTAUS

Kosmetiikan säilyvyys ja hygienia tulisi varmentaa ennen sen saattamista markkinoille. Testauspalvelut -osiosta löytyy tarkempia tietoja siitä, miten erilaisia kosmetiikkatuotteita voidaan testata. Testaus voidaan suorittaa myös tuotteen turvallisuuden arvioinnin yhteydessä.

Tuotetyyppi, koostumus sekä tuotteen pakkaustapa vaikuttavat tuotteen säilyvyyteen. Tuotteen tulee mikrobiologiselta laadultaan olla riittävä, jotta se olisi kuluttajille turvallinen. Siksi jokaisen uuden tuotteen hygienia tulee testata. Fyysistä säilyvyyttä testataan useimmiten altistamalla tuotetta erilaisille olosuhteille, kuten lämmönvaihteluille ja UV-säteilylle.  Tähän on olemassa useita erilaisia menetelmiä.




TURVALLISUUDEN ARVIOINTI JA TUOTTEEN DOKUMENTOINTI


Jotta kuluttajalle päätyvä tuote olisi varmasti turvallinen, EU lainsäädäntö edellyttää valmistajilta jonkin verran dokumentointia sekä turvallisuuden kriittistä arviointia. Ennen kuin kosmetiikkatuotetta lähdetään markkinoimaan, kannattaa ottaa haltuun kosmetiikkalainsäädännön seuraavat perusasiat:





PAKKAUSSUUNNITTELU


Pakkaussuunnittelussa tulee huomioida, että sekä sisä- että ulkopakkauksen tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset. Pääsääntöisesti molemmissa pakkauksissa tulisi olla lähes samat tiedot. Suomessa on huomioitava myös kielivaatimukset - tiedot on oltava pakkauksessa myös ruotsiksi. 

Tuotteen käyttötarkoitusta ei tarvitse erikseen merkata, mikäli se on tuotteesta ilmeinen.

Pakkauksessa tulee olla vastuuhenkilön yhteystiedot. Vastuuhenkilön tulee olla kirjoilla EU:n sisällä, eli yhteystietojen on johdettava vastuuhenkilölle EU:ssa.

Pakkaukseen tulee merkata sekä tuotteen säilyvyys, että sisällön määrä. Säilyvyys tulee merkata pakkaukseen EU-symboleilla (tiimalasi tai purkki). Jos tuote säilyy yli 30 kk, merkataan säilyvyys avatun purkin symbolilla, jonka sisään kirjoitetaan säilyvyys avaamisen jälkeen kuukausina (M = Months). Jos säilyvyys on alle 30 kuukautta, käytetään tiimalasisymbolia.


Pakkaukseen on tärkeää lisätä eränumero. Eränumeron avulla erät voidaan identifioida, ja tarvittaessa vetää pois markkinoilta. Lisäksi on hyvä lisätä selkeät turvallisen käytön ohjeet sekä varoitusmerkinnät. Varoitusmerkintöjä ei kannata pelätä: Ne osoittavat, että valmistajana pyrit ohjeistamaan kuluttajia tuotteesi turvalliseen käyttöön.


Ainesosaluettelo (INCI) on usein hankalin osa pakkaussuunnittelua. INCI:n edessä tulee aina olla termi "ingredients". Oikeaoppiset INCI-nimet kullekin aineelle voi tarkastaa EU:n CosIng-tietokannasta: https://ec.europa.eu/growth/sectors/cosmetics/cosing_en

Myös turvallisuusarvioijalta saa ohjeita ja tukea INCI-nimien kanssa. Nimeäminen kannattaa aina tarkastaa. Markkinoilla on paljon tuotteita, joissa nimeäminen on tehty virheellisesti.

Jos pakkaukseen on käytännön syistä mahdotonta liittää ainesosaluetteloa (esimerkkinä hyvin pienet pakkaukset, kuten eye linerit tai huulirasvat), tulee se liittää muutoin tuotteeseen etikettinä, tarrana, tai korttina.






TUOTTEEN REKISTERÖINTI EU PORTAALIIN (CPNP)

Valmistajan tai muun vastuuhenkilön tulee rekisteröidä kaikki EU:ssa markkinoille laskettavat tuotteet EU:n CPNP-portaaliin (Cosmetic Product Notification Portal). CPNP-portaalia varten tarvitaan tuotteesta seuraavat tiedot:


  • Tuotteen virallinen kauppanimi
  • Tuotteen koostumustiedot
  • Tuotteen vastuuhenkilön (useimmiten valmistajan) tiedot sekä luonnollisen kontaktihenkilön yhteystiedot
  • Kuvat tuotteesta sekä taittokuva tuotteen kuluttajapakkauksesta


Lisäksi portaalissa ilmoitetaan tuotetyyppi, EU maa jossa tuote lasketaan markkinoille, ja erikseen tulee ilmoittaa mikäli tuote on suunniteltu alle 3-vuotiaille lapsille tai se sisältää nanopartikkeleita tai CRM-aineita. Valmistajan tulee pitää portaaliin annetut tiedot ajan tasalla. Kun tuote poistuu markkinoilta, myös tästä tehdään ilmoitus portaaliin.



MARKKINOINTIVÄITTÄMÄT


EU:n kosmetiikkadirektiivi säätelee kosmetiikkavalmisteille sallittuja väittämiä (Cosmetic Regulation Regulation (EC) No 1223/2009 Article 20 Product claims).  Valmistaja uskoo tuotteeseensa ja sen tehoon, tuotteen halutaan tietenkin myyvän hyvin, ja testiryhmältä tulee hyvää palautetta. Markkinointiväittämät saavat kuitenkin perustua ainoastaan faktoihin - Eivät käyttöhistoriaan, kokemusperäiseen tietoon, uskomustietoon, tai siihen että tuote täyttää sille asetetut lainsäädännölliset minimivelvoitteet. 


Hyvät ja huonot markkinoinväittämät - Millaiset väittämät ovat kiellettyjä kosmetiikan markkinoinnissa?

  • Markkinointiväittämien tueksi tulee olla tieteellistä näyttöä. Jos tieteellistä näyttöä ei ole, markkinointiväittämää ei voida käyttää.
  • Mitä suuremmat väitteet, sitä tiukemmat kriteerit.  Kosmeettisten valmisteiden markkinoinnissa tuotteisiin ei saa yhdistää ominaisuuksia ja vaikutuksia, joita niillä ei ole. Väittämien on oltava totuudenmukaisia, ja niiden tueksi on esitettävä riittävä, varmennettavissa oleva näyttö.
  • Monet ekologisuuteen ja tuotantoon perustuvat väitteet ovat myös sääntelyn kohteina. Esim. "Tuotteita ei ole testattu eläinkokeilla" edellyttää eläinkokeettomuutta koko tuotantoketjussa, ei vain kyseisen tuotteen kohdalla. Lainsäädäntö pyrkii ehkäisemään viherpesua.
  • Tuotteesta annetun tiedon on oltava hyödyllistä, ymmärrettävää ja luotettavaa niin, että kuluttajat sekä ammattikäyttäjät voivat tiedon pohjalta tehdä perusteltuja valintoja.
  • Kosmeettisten valmisteiden on oltava tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettyinä turvallisia ihmisten terveydelle. Markkinointiväittämillä ei saa antaa kuluttajille harhaanjohtavaa tietoa tuotteen turvallisuudesta. Esimerkiksi tuotteen käytöstä aiheutuvaa riskiä allergisten reaktioiden kehittymiselle ei saa vähätellä tuotetta markkinoitaessa.
  • Lainsäädännön minimikriteerien täyttämistä ei tulisi käyttää markkinointikeinona.